Tukkateatteri

Tukkateatteri: Rikhard III

Olipa hyvä että tuli eilen liityttyä Teatterin ystävät fb-ryhmään ja nähtyä mainos tästä, koska alkoi jo vähän ahdistaa ettei pääsiäisen ym takia ole teatterikäyntejä yli kahteen viikkoon. Niinpä tänään tähän enskaan. 

Lisämotivaattori oli että (kuten olen aiemminkin maininnut) rakastan Shakespearea. Yhtään näistä kuningasnäytelmistä en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt tai edes lukenut. Mistä syystä kiinnosteli erityisesti. 

Ja olihan tämä harrastajateatterilta kunnioitettava ja kunnianhimoinen veto. Alkuperäinen teksti, Rossin (hieno) suomennos, lukuisia rooleja, valtava määrä porukkaa. Kesti väliaikoineen 3h15min, joten tiivistäminen ei välttämättä olisi haitannut, mutta kyllä ihan tuskitta tuon rupeaman istui vähän kovemmissakin penkeissä. 

Pääpahis Rikhard (Katja Ikonen) aivan huippu suoritus, uskottava ja vivahteikas, vähän jopa rakastettava vaikkakin kamala psykopaatti manipuloijia. Teksti tuli ulos niin kuin pitikin. Samoin kuningatar Annan (Pauliina Eilola) roolisuoritus oli hieno, tunnemyrskyt ja raivo ja epätoivo aitoa shakespearellista ilmaisua. Näiden lisäksi myös monta muuta onnistunutta roolisuoritusta. Mutta kun rakkaudesta lajiin ollaan liikkeellä niin toiset sitten enemmän harrastajia kuin toiset. Mikä on söpöä kun asennoituu posin kautta. 

Ohjaukseen ja moniin rooleihin oli myös saatu huumoria mukaan, eli ei yhtään puiseva valtataistelu. Huumori upposi yleisöön todella hyvin, varmaan kun enskassa vaikutti olevan paljon omaisia ja ystäviä. 

Lavasteet yksinkertaiset ja toimivat, mutta vaihdoissa meni ehkä juuri sen verran aikaa, minkä mielellään olisi kokonaiskestosta nipistänyt.

Mutta jos on mielenkiintoa Shakespearen tuotantoon ja kestää pitkähkön istumisen, niin kyllä tästä saa oivan tuntuman Rikhard III näytelmään. Ei haittaa jos perehtyy juoneen etukäteen, niitä korkea-arvoisia vainaita ja raivoisia leskiä nimittäin ilmaantuu kuin GoTissa aikanaan, eikä niiden keskinäiset suhteet välttämättä ole itsestäänselvät. Mutta hyvin pärjäsi vähän kujallakin. Suosittelen siis, ja sitäpaitsi harrastajateatterin tukeminen edustaa elämässä kaikkea kaunista ja hyvää.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *