TT iso: Rakkaudesta sähköön (yhteistuotanto Kansallisteatterin kanssa)
No voi huhhuh mikä meininki. Yritän nykyään olla odottamatta liikoja teatterissa, koska usein tärviölle hehkutetut jutut on aiheuttaneet pahimman pettymyksen. Tästä Rakkaudesta sähköön olin lukenut Kansiksen lavalta todella ylistäviä arvioita varmaan vuosi sitten, joten ostin liput Tampereen esitykseen jo huhtikuussa 2025. Ja sen jälkeen yritin unohtaa koko homman.
Joten sori nyt kaikille muille pettymisalttiille, kun hehkutan tätä aika paljon. Tarinassa yksinäinen, masentunut, ikääntyvä mies juo suruunsa ja oikeastaan suunnittelee itsemurhaa. Lukuisilla eri tekniikoilla. Mielikuvituksella ja näyttävästi. Marc Gassot on aivan käsittämätön fyysinen koomikko, tulee muinaiset Buster Keatonit mieleen, ja sitten vielä ne ilmeet ja äänet päälle. Ohjaaja Aitor Basauri on tehnyt ihan mahtavan työn. Musiikit säveltänyt ja taustoja soittava Karl Sinkkonen on Yksi, ja biisit laulava Tanja-Lotta Räikkä on Näisyys, nämä hienosti puvustetut tyypit ovat yksinäisen Markun mielikuvitusystävät.
Suuren osan jutusta saa nauraa vedet silmissä vaikka meneillään on traaginen ja vähän liikuttavakin ihmiskohtalo. Eturivin yleisöä osallistetaan aika ahkeraan, mutta rakkaudella ja onnistuneesti, että ei kannata pelätä jos sattuu siitä olemaan lippu. Ja jos ei ole vielä lippua mistään, niin hankkikaa hopihopi, ette kadu. Paitsi jos olette todella vakavia henkilöitä. Tai jos itsemurha triggeröi, niin sitten voi mennä yli. Mutta muuten, menkää jos vaan pääsette. Ja kertokaa mitä tykkäsitte.
