Teatteri Jurkka: Myrsky
Rakastan Shakespearea, tosin Myrsky ei ole kuulunut lempinäytelmiini, luettuna ja kertaalleen nähtynä on ollut jotenkin kuin outo ja sekava satu tai uni. Eli hahmoja oli osittain tiedossa mutta juonesta ei mitään koherenttia muistikuvaa.
Tätä Jurkan versiota on niin paljon hehkutettu että yritin olla odottamatta liikoja etten pety. Mutta vaikka olisin odottanut mitä, niin en todellakaan tätä mitä nähtiin. Hyvällä tavalla täysin kieli poskessa älytön tulkinta vanhasta Cajanderin käännöksestä, minimaalisen lavan ja oheisalueiden nerokas käyttö, villi ja oivaltava puvustus. Niin mestarillista näyttelijäntyötä ja aivan hillitöntä ja riemukasta, jotenkin rakastavaa heittäytymistä jokaiselta tyypiltä. Yhdessä tekemistä joka välittyi yleisöön asti.
Ehkä juonen käsittämistä olisi saattanut auttaa jos olisi palauttanut asioita etukäteen mieleen. Mutta aivan sama, ei haitannut yhtään ettei kristallinkirkkaasti tajunnut että ketä nää nyt taas olikaan ja mikä suhde muihin.
En muista aikoihin nauraneeni niin että mahaan sattuu, missään, saati teatterissa. Ja nyt sitä tapahtui useamman kerran. Loppua kohti yllättäen hetkin liikuttikin.
Jurkka on ihana teatteri, se intiimiys ja lämpö on kaunista, juuri sitä miltä teatterin pitäisi tuntua. Itsensä kokee etuoikeutetuksi kun saa olla mukana tuollaisessa prosessissa. Tätä symboloi ehkä parhaiten Suomen tämän hetken hypetetyin näyttelijä, Martti Suosalo, esiintymässä noin metrin päässä välillä sovelletussa tupakka-/sadetakissa, välillä pitseissä tyyny päässä ja patja harteilla, ja välillä sitten pelkkä muovipussi päässään. Myös muut: Marc Gassot, Minttu Mustakallio ja Tuukka Leppänen vetivät kaikki omilla tavoillaan aivan loistavasti. Jonkinlainen ylimääräinen riemu ja ylpeys tätä kannatteli, tämän kauemmas ei leipääntymisestä pääse. Erityisesti lopetus toi mieleen vanhanajan kiertävän teatteriseurueen, joka pelmahtaa paikalle, järjestää villin karnevaalin ja häipyy.
Onnea kaikille jotka ovat saaneet liput, myyty loppuun jo ajat sitten. Mutta jos sattumalta tulee tilaisuus vaikka teatterikesässä tai jossain nähdä niin menkää. Minä ainakin menisin uudestaan.
Tämän olisin halunnut nähdä. Katsoin hiljattain Jurkassa Flamingonpunaisen unelman, joka oli sympaattisesti hämärä. Nyt iski kateus, kun sinulla on näin hieno blogikin ja minulla vaan perus blogspot.
Täytyy niin toivoa, että tuo Myrsky vielä jonnekin matkaa niin että sitä pääsisi näkemään. Vaikka Teatterikesään. Näin tästä ensimmäisen mainoksen somessa joskus syksyllä ja Pasilan asemalla junaa odottaessa paniikissa säädin menemään että varmasti saadaan liput. Ihan niin kiire ei ehkä olisi ollut? Ja juu, monta juttua tekisi tosiaan mieli Jurkassa katsoa, mutta kun ei arkena ehdi ja viikonloput on rajalliset niin sillä mennään millä mennään.
Kiitos blogikehusta! Kaunis ja toimivahan se sinun blogisi on. Minä idioottina sjattelin että jos otan maksullisen version niin se pakottaa minut postaamaan säännöllisemmin. Mutta aivan helvetillinen vaiva tuossa kaikessa, enkä mitään olisi tajunnut ilman ihanaa Seijaa, joka laittoi hommat kuntoon ja neuvoi minut tekemään itsekin jotain.
Laitan blogisi blogilistaani kunhan saan aikaiseksi.
Oooo!! Kiitos paljon! Ja ahaa, sellainenkin vimpain täältä pitäisi löytää mihin niitä lisätään??? Puuh. Mutta siis kunhan sellaisen osaan ottaa käyttöön niin samoin sitten.