TAMK Ooppera & TAMK Sinfonia: W.A.Mozart – La finta giardiniera
Onneksi äitini oli tämän bongannut ja tartuttiin ideaan. Voi hyvää päivää. Mozartin musiikista olen aina pitänyt, kun se on niin hauskaa. Mutta tässä W.A:n 18-vuotiaana säveltämässä, harvoin esitetyssä pläjäyksessä on vielä lisäksi aivan pähkähullu juoni. Tai no, harvoinhan oopperoiden juonet erityisen uskottavia ovat. Mutta tästä älyttömyydestä oli sitten esiintyvä nykynuoriso ottanut ilon irti tosiaan, tekstitys oli legit nykyaikaa. Ja ohjaus muutenkin aivan huippu. Että ei ollenkaan niin sekava kuin olisi voinut olettaa synopsiksen perusteella. Tai sitten mahdollisesti vielä sekavampi.
Hienot solistit joka ikinen, osa heti alusta alkaen ja osa sai sitten äänensä oikeasti soimaan paremmin väliajan jälkeen. Varsinkin se itte valepuutarhuri, sopraano Aliina Hiljanen ihan todella pro, laittakaa nimi mieleen.
Esitykset Pirkkala-salissa, jossa pikkaisen koulun urheilusali – tunnelma. Mutta tämä oli todiste, että pienillä lavasteilla ja asuilla ja valoilla ja kuvilla ym. tosi hyvin saatiin homma toimimaan. Samoin pienellä orkesterilla. Että ei ole oopperan pakko olla helvetin pompöösiä miljoonapalatsia ja 200€ lippuja ja shampanjaa ja kaviaaria smokissa. Voihan siinäkin konseptissa puolensa olla, mutta tämä oli ehkä lähempänä alkuperäistä ideaa, että kierretään porukalla ja pykätään homma pystyyn sopivaan paikkaan ja viihdytetään kansaa. Elitismi ei ollut kantava idea tässä.
Joten jos mitenkään ooppera kiinnostelee, niin kolme esitystä jäljellä, 27.3. klo 18, sekä 28. ja 29.3. klo 15. Sinne kohteeseen oli melko mutkikasta löytää siis parkkipaikkamielessä, enkä tiedä kuinka julkisilla pääsee. Mutta kannattaa näitä vastoinkäymisiäkin uhmata ja hankkiutua paikalle.
