Jaa jaa. Taas olen oppositiossa. Yleisö hurrasi ja arvosteluissa on ylistetty. Mutta kyllä oli teatterin keinot jätetty käyttämättä. Hö. Ollaan teatterissa, niin miksi pidetään esitelmiä sen sijaan että näytellään, ja annettaisiin yleisön tuntea ja kokea ja oivaltaa? Didier Eribon on oikea henkilö, sosiologian professori, jonka kirjaan näytelmä perustuu. Hänen juurensa ovat työväenluokassa. Ainakin näytelmän mukaan…
Näin tämän nyt toiseen kertaan (ja puoliso kolmanteen). Silloin ensimmäisellä kerralla olin ennakkoluuloinen, että ei voi olla oikeasti hyvä jos on niin suosittu että myy loppuun vuodeksi eteenpäin. Tampereella. Mutta on se. Oikeasti hyvä, ja enemmänkin. Kärpäsen veljeksistä Mauri on menestynyt kansainvälinen baritoni ja Kalevi parikin konkurssia tehnyt pienyrittäjä/bussikuski, entinen alkoholisti. Veljekset kohtaavat vuosien jälkeen…
Tsehov on vaan niin kaunista ja surullista ja osuvaa ja hauskaa. Ei edes elämää suurempaa vaan kipeää, samaistuttavaa elämää. Nähdyksi tulemisesta taas kerran, tai siis tulemattomuudesta. Kuinka kaikki rakastavat ja haluavat toistensa ohi jotain saavuttamatonta eivätkä näe ilmiselvää nenänsä edessä. Tarina oli tiivistetty oleelliseen: maatilalla asuva, herkkä Konstantin tähtää näytelmäkirjailijaksi. Ja rakastaa naapuritilan tytärtä Ninaa,…
Etukäteisasenne oli että pitkä ja ehkä tylsä ja joku oli myös ei-tykännyt ohjauksesta. Näin ollen monipuolisesti positiivinen yllätys. Todella hienot solistit, varsinkin Mika Kares (Filip II) ja sopraanot Marika Tepponen (Elisabeth) ja Maria Turunen (Eboli) olivat huikeita. Myös Tigran Hakobyan (Don Carlos) sai tenorinsa soimaan yli orkesterin toisella puoliajalla. Kuoro-osuudet mahtavia, ja tosi kaunis musiikki. …
No voi huhhuh mikä meininki. Yritän nykyään olla odottamatta liikoja teatterissa, koska usein tärviölle hehkutetut jutut on aiheuttaneet pahimman pettymyksen. Tästä Rakkaudesta sähköön olin lukenut Kansiksen lavalta todella ylistäviä arvioita varmaan vuosi sitten, joten ostin liput Tampereen esitykseen jo huhtikuussa 2025. Ja sen jälkeen yritin unohtaa koko homman. Joten sori nyt kaikille muille pettymisalttiille, kun…
Vauhdikas farssi, jonka keskiössä pariskunta, jonka toinen osapuoli viettänyt viimeiset 10 vuotta kirjoittaen opasta aiheesta avioliiton ikuisuudesta. Käy ilmi, että avioliittonsa kustannuksella. Pariskunta tulee kirjan esittelykiertueelle taas yhteen kaupunkiin, illaksi on sovittu julkkistoimittajan haastattelu. Hotellihuoneen kanssa on säätöä, joka eskaloituu niin, että porukkaa lappaa huoneessa kuin muinoin Hulluilla päivillä, eikä väärinkäsityksiltä tietenkään vältytä. Juoni tosiaan…
Komedia pankkiryöstöstä peruttiin sairaustapauksen vuoksi, mutta junaliput oli hankittu niin mentiin sitten tänne. Status Quon idea on kääntää naisten ja miesten valtaroolit päikseen. Kolme rinnakkaisversiota Mikael Malmberg (huom. ei Micke, vaikka kaikki sitkeästi tätä olettavatkin) nimisestä nuoresta miehestä aloittaa eri työpaikoissa, eli apteekissa, kiinteistönvälittäjänä ja näyttelijänä. Lisäksi siviilielämässä on suhteita. Naiset ovat toksisia, käpälöiviä, törkeyksiä…
MAMI on klovneriaesitys taiteilijuudesta, vanhemmuudesta ja avun pyytämisen vaikeudesta. Ja muumioista. Kuinka valmistaa esitys, kun vauva huutaa ja rahat loppuvat? Se on helppoa! Klovni Flora on juuri tehnyt niin ja valmistanut spektaakkelin: Muumiomusikaalin. Kaikki on valmista ja kuten sanottu, apuakaan ei tarvinnut pyytää! Apua? Apua. Maailman vaikein sana hänelle, joka pystyy hoitamaan kaiken itse. Entä…
Ladykillers elokuvaan pohjautuva tarina rosvokoplasta, joiden johtaja ”professori” Marcus vuokraa iäkkäältä naiselta huoneen, jonne koko porukka kokoontuu jousikvartetin treeneihin eli suunnittelemaan ryöstökeikkaa. En nyt spoilaa, mutta käänteitä on ja kulissin ylläpito onnistuu aikansa, kunnes arvattavasti sitten lopulta käry käy ja alkuperäisen leffanimen mukaisesti aletaan rouvasta hankkiutua eroon. Lari Halmeen ilmiömäinen rytmi ja hulvaton komiikka toimivat professorin…
Näytelmä Tuula-Liina Variksen ja Pentti Saarikosken avioliitosta, rakkaudesta, holhoussuhteesta, hyväksikäytöstä, alkoholismista. En ole runoihminen ja Joycen Odysseuskin on lukematta. Joten ei mitään omakohtaista kokemusta Saarikosken mahdollisesta neroudesta saati tunnesidettä tai edes mielenkiintoa koko äijään. Jostain lehtijutusta tullut mielikuva siitä että rapajuoppo oli, ja että Tuula-Liina oli kovilla siinä kuviossa. Tässä sitten piehtaroitiin Saarikosken alkoholismissa, arroganssissa…