Katariina Vuori: Erään tapon tarina
Voi olla että ilman Tampereen Teatterikesässä nähtyä, Lauri Maijalan ohjaamaa Haapajärven Elvis -näytelmää en olisi ikinä lukenut tätä kirjaa. Mutta hyvä että luin. Ja hyvä että näin.
Kyseessä siis täysin tositapahtumiin pohjaava suomalainen true crime tarina. Pieni Asko asuu äitinsä kanssa 1990-luvulla Haapajärvellä. Isä Esko on humalassa sadistinen, väkivaltainen ja impulsiivinen hirviö. Eskon lyhyiden vankilajaksojen aikana perhe saa elää lyhyitä hetkiä ilman pelkoa. Mutta aina vapauduttuaan Esko etsiytyy takaisin entisen perheensä kotiin, ei auta avioero eikä tiheä asunnon vaihto. Ryyppyjengeineen hän kinuaa ex-vaimoltaan rahaa ja muita palveluksia. Askosta hän ”kasvattaa” omilla arvaamattomilla keinoillaan miestä eikä marjanpoimijaa. Pienimmästäkin ärsykkeestä Esko räjähtää läimimään kumpaakin turpaan, ja vuosien kuluessa väkivalta yltyy oikeasti hengenvaaralliseksi.
Asko saa lohdutusta ja voimaa Elviksestä, lisäksi mummo on turvasatama. Kun kotona on tilanne päällä, on Askolla ja äidillä etukäteen laadittu kartta ja suunnitelma, kuinka kullakin kerralla paetaan mummon luo piiloon. Esko on väkivaltainen myös mummoa kohtaan, mutta joku kunnioitus siinä kuitenkin on. Poliisi vastaa vain satunnaisesti Askon tai äidin hälytyksiin, käskee äitiä pitämään ukkonsa paremmin kurissa. Koko kylä tietää mitä tapahtuu, ja lähinnä tirkistelee ja kamaloi perheen meininkiä, mutta ei koe mahdolliseksi puuttua.
Tapahtumat eskaloituvat henkirikokseen, josta uutisoitiin 1995 paljon, ja samoin sen jälkimainingeista. Myös huippusuositun näytelmän arvioissa tästä on. Monet siis varmaan tietävät mitä tapahtui, eikä tuo tieto tee lukukokemuksesta tai näytelmästä sen huonompaa. Itse olisin kuitenkin toivonut, että olisin voinut vaan edetä tarinassa ja oikeasti pohtia että kuinkahan tässä vielä oikein käy. Siksi en nyt tässä spoilaa sen enempää.
Minulle tämä oli jotenkin vielä liikuttavampi kuin näytelmä, joka sekin oli siis aivan loistava (aiempi blogiteksti myös siitä). Suosittelen molempia. Kirja on ehkä helpommin saatavilla ja sopivan lyhyt, tulee ahmittua kertarykäyksellä. Että siitä alkuun.
