Sarah Wynn-Williams: Edesvastuutonta väkeä
Kirjailija on kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut juristi, joka aikanaan vaikuttui Facebookin maailmanlaajuisesta potentiaalista vaikkapa kriisitilanteiden tiedonvälityksessä. Ja joka tästä syystä määrätietoisesti hakeutui töihin firmaan. Hän toimi yhteiskuntasuhdetiimin johdossa, ja junaili FB:n pomoille (joita asia ei alkuun liikuttanut pätkääkään) kontakteja ja tilaisuuksia osallistua korkean tason kansainvälisiin tapaamisiin.
Asiat harvoin kuitenkaan etenivät niin kuin hän visioi. Firman linjaksi osoittautui jatkuva laajeneminen ja voittojen maksimointi, etiikasta ja yhteisestä hyvästä viis. Tässä vaiheessa lukijana vaikea yllättyä tästä kehityksestä, onhan paska ollut ilmiselvää jo vuosikaudet. Mutta onhan se mielenkiintoista lukea kuinka asiat johtivat toisiin, ja ihmisistä siellä takana.
Ihan hennosti kirjailijan marttyyrius hetkittäin ärsyttää. Sitkeänä vastarannan kiiskenä hän kuulemma harasi vastaan kaikissa eettisesti arveluttavissa ratkaisuissa. Turhaan. Ihmeesti häntä silti firmassa siedettiin. Lisäksi hän ensin yhdellä sillä ja sillä hetkellä ja sitten taas toisella ja kolmannella ja neljännellä juuri sillä ja sillä hetkellä ymmärsi, että hänen on lähdettävä FB:sta. Mutta ei vaan lähtenyt, sai lopulta potkut. Eihän asiat yksinkertaisia ole, esim. elämä ilman uuden työn tuomaa sairausvakuutusta on oikeasti vaarallista Amerikassa. Mutta ei kirjailija ehkä silti mikään pyhimys ollut. Tosin harva meistä on. Eli kunnioitettavaa ja tärkeää, että otti henkilökohtaisen riskin ja teki paljastuksiensa.
Kirjailija kertoo, kuinka alkuaikoina ihmiset kertoivat sydäntä lämmittäviä tarinoita kaikesta siitä positiivisesta, mitä kuinka Facebook oli heidän elämäänsä tuonut. Myöhemmin kaikki on kääntynyt, kerta toisensa jälkeen jokaisessa käännekohdassa FB on valinnut ahneuden eettisistä kustannuksista piittaamatta. Kirja on täynnä lukuisia esimerkkejä, esim. Kiinan kommunistihallinon myötäily , joka riskeeraa toisinajattelijoiden ja kaikkien muidenkin turvallisuuden ja yksityisyyden, täydellinen moderoimattomuus Myanmarissa, missä vihapuhe johti kansanmurhaan, tahallinen markkinointi ja addiktoiva sisältö haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville teineille, Trumpin vaalivoiton mahdollistaminen ihme trolliuutisten avulla.
Jos itsellä jotain optimismia FB:n kehityksestä jossain kohtaa oli, niin poissa on. Muistatteko kuinka joskus 15v sitten oikeasti FB oli mahtava, löytyi uudestaan vanhoja ystäviä, tutustui uusiin paremmin, kuuli hauskoja juttuja ja hyviä vinkkejä. Nykyään ainut tarpeellinen/positiivinen asia on muutamat mukavat ryhmät, joiden info myös kulkee FB:n kautta. Kaikki muuhan on paskaa; mainoksia, ihmeellisiä sivustoja, ihan random yksittäisten kavereiden postauksia, videoiden pakkosyöttöä. Itse jaan vaan näitä blogipostauksiani, mutta kyllä olisi mukavaa häipyä kokonaan.
