Lena Andersson: Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä

Ihan todella hieno kirja. Kirjailijan esipuheen mukaan kyseessä on moraliteetit, mutta kyllä näin tyhmemmälle käyvät novelleista. Jotka vielä liittyvät  ja lomittuvat toisiinsa niin että oikeastaan melkein syntyy romaani. 

Tämän näkee silmissään kuin parhaana episodielokuvana. Ehkä se moraliteetti-määritelmä tulee näistä terävistä huomioista ihmisluonnosta. Jotka eivät suuremmin lajiamme imartele. 

Kunkin luvun keskiössä on vuorollaan aina yksi henkilö, yleensä nainen, joka esiintyy joko aiemmin tai myöhemmin sitten sivuhenkilönä jonkun toisen tarinassa. Ympäristö tai ainakin lähtökohta on ruotsalainen, urbaani kansankoti. Missä tasa-arvo ja suvaitsevaisuus, toisten huomioon ottaminen ja asioiden oikeellisuus ovat ylittämättömän tärkeitä periaatteita. Käytäntö saattaa sitten olla muuta.

Hienoja ja tunnistettavia, välillä huvittavia ja välillä tuskastuttavia huomioita ihmisluonnosta. Luin e-kirjana, mutta tätä tekisi mieli palata selailemaan ja hykertelemään. Harva kun on joku jeesus.

Ei niin lämminhenkinen kuin Elizabeth Strout, mutta muuten vähän samat vibat. Suosittelen vahvasti.